EU:n yritysvastuulainsäädäntö - lisää byrokratiaa vai hallittu prosessi kohti kestävää kehitystä?
EU:n komission on julkaissut alkuvuodesta 2022 mielenkiintoisen ehdotuksen koskien EU:n yritysvastuulainsäädäntöä. Ehdotuksen tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista ja siirtymää kohti hiilineutraalia taloutta. Mahtava esitys, mutta tuo samalla yrityksille lisää raportointia ja velvollisuuksia. Kannustimeksi on ehdotettu sakkoja. Maailman tilanne on muuttunut esityksen antamisen jälkeen, mutta isossa kuvassa ei niinkään. Työ ja elinkeinoministeriö on julkistanut kokonaisuuteen liittyen myös arviomuistion, jossa käsitellään mm. esityksessä olevaa huolellisuusvelvoitetta, joka kohdistuisi yrityksiin. Arviossa on mielenkiintoinen osuus ihmisoikeuksien ja ympäristön tilasta maailmalla. Muutama poiminta;
“Vuoden 2020 alussa 160 miljoonaa lasta oli lapsityössä (1/10 maailman lapsesta).
Naisten palkka samasta työstä on keskimäärin 23 % pienempi kuin miehillä.
Sadat miljoonat ihmiset kärsivät syrjinnästä työelämässä, esimerkiksi ihonvärin, uskonnon, iän, suku- puolen, seksuaalisen suuntautumisen, sairauden tai vamman vuoksi.
Maailman väestöstä yli 40 % asuu maissa, jotka eivät ole ratifioineet järjestäytymisvapautta tai kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevia ILO:n ydinsopimuksia.
266 miljoonaa työntekijää maailmassa (15 % maailman palkansaajista) saa alle minimipalkan työstään.
Vuosittain kuolee 1,9 miljoonaa ihmistä työstä aiheutuvista syistä.
Työonnettomuuksissa kuolee vuosittain 360 000 ihmistä.
Vuosittain tapahtuu myös 360 miljoonaa ei-kuolemaan johtavaa työonnettomuutta.
Maailmassa on arviolta 20,9 miljoonaa ihmistä pakkotyössä.
Ilmansaasteet ovat pääasiallisin syy sairastuvuuteen globaalisti ja ne aiheuttavat 6–7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuosittain.
Globaalisti tarkasteltuna joillain alueilla ja toimialoilla päästöt ovat vähentyneet, mutta samaan aikaan päästöt ovat kasvaneet nopeasti toisaalla, kun maat kehittyvät ja kaupungistuminen etenee nopeasti. Kasvihuonepäästöt ja vaikutukset ilmastoon ovat lisääntyneet, vaikka vähentämistoimia on tehty monessa maassa.
Lajien sukupuutto on laajaa. Tällä hetkellä sukupuutto uhkaa 42 % maanpäällisistä selkärangattomista ja 34 % makean veden sekä 25 % suolaisen veden selkärangattomista.
Vuosina 1970–2014 selkärankaisten lajien populaatiot vähenivät keskimäärin 60 %.”
Karu lista, mutta toimii ehkä myös kannustimena tulevina vuosina, kun mietitään miten huolellisuusvelvoite pitäisi ottaa osaksi omaa toimintaa ja miten suhtautua siihen? Varmaan kannattaisi miettiä miten vastuullisuus on ylipäätään osa yritysten strategiaa eikä erillinen liitännäinen asia. Samalla pitäisi myös muistaa, että yrityksen tavoitteena on tehdä voittoa sen omistajille eli aikamoista tasapainoilua ja monta hyvää keskustelua tulossa aiheen ympärillä. Oma kokemukseni on, että jos asia ei ole olennainen osa ydinstrategiaa ei toimiva johto ehdi siihen panostamaan, vaikka haluaisikin.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163926/TEM_2022_24.pdf?sequence=1
